Historia


Keminmaassa varsinainen sähkölaitostoiminta käynnistyi elokuussa 1949. Sähköenergia saatiin juuri valmistuneelta Pohjolan Voima Oy:n Isohaaran voimalaitokselta.

Oma kunnallinen sähkölaitostoiminta jouduttiin käynnistämään varsin vaatimattomissa olosuhteissa DI Kosti Nortion johdolla. Asiakkaita oli liitetty sähköverkkoon 783 kpl ja sähkölaitoksen tukikohtana toimi ns. Jauholan riihi.

Keminmaa 1940-luvun lopulla

Keminmaa 1940-luvulla

Sähköistäminen jatkui vuodesta 1952 alkaen sähköteknikko Kauko Laitisen johdolla varsin ripeästi. Sähköverkkoa rakennettiin osittain talkoovoimin. Isännät lahjoittivat pylväspuita ja osallistuivat hevosillaan tarvikekuljetuksiin. Emännät huolehtivat kahvitarjoilusta aina kenen talon kohdalle satuttiinkin. Vuonna 1965 olivat lähes kaikki Kemin maalaiskunnan taloudet Akkunusjokivartta ja Tikan aluetta myöten sähköverkon piirissä. Asiakasmäärä oli tuolloin lähes kaksinkertaistunut, 1 583 kpl.

Uutena palvelumuotona tuli ohjelmaan tievalaistuksen rakentaminen. Tievalot Laurilan taajamaan saatiin 1969, Lautiosaareen 1970 ja myöhemmin myös muualle kuntaan.

Pohjolan Voima Isohaaran vesivoimalaitos

Pohjolan Voima Oy:n Isohaaran vesivoimalaitos

Keminmaan Energia Oy:n sähköverkko on kehittynyt monipuoliseksi ja siirtokykyiseksi rengasverkoksi. Keminmaan kunnan halki virtaava Kemijoki jakaa yhtiön jakelualueen itä- ja länsipuolisiin osiin. Kemijokisuulla ovat Keminmaan keskustaajamat Laurila ja Lautiosaari sekä PVO-Vesivoima Oy:n omistama Isohaaran voimalaitos. Jakelualueen pohjoisosassa sijaitsee vuonna 1976 valmistunut Kemijoki Oy:n omistama Taivalkosken voimalaitos. Voimalaitosten sijainti on jakeluverkoston käyttövarmuuden kannalta paras mahdollinen. Käytettävyyttä osaltaan paransi keväällä 1993 käyttöönotettu 20 kV:n verkon kaukokäyttöjärjestelmä. Sähkö jaellaan suoraan Isohaaran ja Taivalkosken voimalaitoksilta. Omia 110/20 kV sähköasemia Keminmaan Energia Oy:llä ei toistaiseksi ole.

Keväällä 2010 valmistui Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa yhteistyössä tehty sähkönjakeluverkon pitkäntähtäimen suunnitelma, Verkostostrategia 2030. Verkostostrategia 2030 tulee olemaan pohjana tuleville verkkoinvestoinneille, joissa pääpaino on verkon käyttövarmuuteen liittyvissä kysymyksissä sekä iän tuomissa kehittämistarpeissa.

Toimitilat

Sähkölaitoksen tukikohta siirtyi 1950-luvulla Jauholan riihestä vanhan kunnanviraston kellariin, josta 1960-luvun alussa siirryttiin Laurilan keskustassa (nykyinen liikekeskus) olleisiin parakkityyppisiin toimitiloihin. Sähkölaitoksen konttoritoiminnot olivat sijoitettu kunnanvirastolle ja myöhemmin ulkopuolisiin vuokratiloihin. Vuonna 1988 valmistui yhtiön nykyiset toimitilat, mikä paransi oleellisesti valmiutta vastata uusiin haasteisiin. Oman toimitalon valmistuminen ja kaikkien toimintojen saaminen saman katon alle lähes neljän vuosikymmenen odotuksen jälkeen koettiin henkilökunnan piirissä suuriarvoisena ja mieltä lämmittävänä tapahtumana.

Yhtiöittäminen

Vuonna 1979 Kemin maalaiskunnan nimi muutettiin Keminmaaksi ja samalla sähkölaitoksen nimi Keminmaan sähkölaitokseksi. Nykyisessä yhtiömuodossa toiminta käynnistyi 1.9.1991, jolloin kunnallisen sähkölaitoksen toiminnot yhtiöitettiin kunnan omistamaksi Keminmaan Energia Oy:ksi.

Kaukolämpötoiminta

Toiminnan laajentuminen lämmöntuotannon puolelle tapahtui syksyllä 1985, kun silloinen kunnallinen sähkölaitos sai tehtäväkseen huolehtia Keminmaan kuntakeskuksen kaukolämmön tuotannosta. Lämmöntuotanto aloitettiin raskaalla polttoöljyllä ja kesäisin lämpö tuotettiin ns. ylijäämäsähköllä tehokuopan aikana.

Laajentumisia kaukolämmön osalta tapahtui kun vuonna 1993 yhtiö osti Kallinjärven Lämpö Oy:n ja vuonna 1995 Keminmaan kunnan kuntakeskuksen aluelämpöverkon.

Kaukolämpötoimintojen laajentuessa ensimmäinen kiinteän polttoaineen lämpökeskus valmistui kaukolämpötoimintojen laajentuessa vuonna 1998 ja toinen vuonna 2005. Kaukolämpötoiminnan myönteinen kehittyminen on jatkunut aina näihin päiviin saakka.